Tässä opetusohjelmassa opit:
- Mitkä ovat tietotyypit R: ssä?
- Muuttujat
- Vektorit
- Aritmeettiset operaattorit
- Loogiset operaattorit
Mitkä ovat tietotyypit R: ssä?
Seuraavat ovat R-ohjelmoinnin tietotyypit tai tietorakenteet:
- Skalaarit
- Vektorit (numeerinen, merkki, looginen)
- Matriisit
- Tietokehykset
- Luettelot
Perustyypit
- 4.5 on desimaaliarvo, jota kutsutaan numeerisiksi .
- 4 on luonnollinen arvo, jota kutsutaan kokonaisluvuiksi . Kokonaisluvut ovat myös numeerisia.
- TOSI tai EPÄTOSI on Boolen arvo, jota kutsutaan loogisiksi binaarien operaattoreiksi R: ssä.
- "" Tai "" sisällä oleva arvo on tekstiä (merkkijono). Niitä kutsutaan hahmoiksi .
Voimme tarkistaa muuttujan tyypin luokan funktiolla
Esimerkki 1:
# Declare variables of different types# Numericx <- 28class(x)
Tuotos:
## [1] "numeric"
Esimerkki 2:
# Stringy <- "R is Fantastic"class(y)
Tuotos:
## [1] "character"
Esimerkki 3:
# Booleanz <- TRUEclass(z)
Tuotos:
## [1] "logical"
Muuttujat
Muuttujat ovat yksi R: n perustietotyypeistä, jotka tallentavat arvoja ja ovat tärkeä osa R-ohjelmointia, erityisesti datatieteilijälle. Muuttuja R-tietotyypeissä voi tallentaa luvun, objektin, tilastollisen tuloksen, vektorin, datajoukon, malliennustuksen pohjimmiltaan mitä tahansa R-lähtöä. Voimme käyttää tätä muuttujaa myöhemmin yksinkertaisesti kutsumalla muuttujan nimen.
Jotta ilmoitetaan muuttujan tietorakenteet R: ssä, meidän on määritettävä muuttujan nimi. Nimessä ei saa olla tilaa. Voimme käyttää _ yhdistääksesi sanat.
Lisää arvo muuttujaan tietotyypeissä R-ohjelmoinnissa käyttämällä <- tai =.
Tässä on syntaksi:
# First way to declare a variable: use the `<-`name_of_variable <- value# Second way to declare a variable: use the `=`name_of_variable = value
Komentoriville voimme kirjoittaa seuraavat koodit nähdäksesi, mitä tapahtuu:
Esimerkki 1:
# Print variable xx <- 42x
Tuotos:
## [1] 42
Esimerkki 2:
y <- 10y
Tuotos:
## [1] 10
Esimerkki 3:
# We call x and y and apply a subtractionx-y
Tuotos:
## [1] 32
Vektorit
Vektori on yksiulotteinen taulukko. Voimme luoda vektorin, jossa on kaikki aiemmin oppimamme R-perustyypit. Yksinkertaisin tapa rakentaa vektoritietorakenteita R: ssä on käyttää c-komentoa.
Esimerkki 1:
# Numericalvec_num <- c(1, 10, 49)vec_num
Tuotos:
## [1] 1 10 49
Esimerkki 2:
# Charactervec_chr <- c("a", "b", "c")vec_chr
Tuotos:
## [1] "a" "b" "c"
Esimerkki 3:
# Booleanvec_bool <- c(TRUE, FALSE, TRUE)vec_bool
Tuotos:
##[1] TRUE FALSE TRUE
Voimme tehdä aritmeettisia laskutoimituksia vektorin binäärioperaattoreille R.
Esimerkki 4:
# Create the vectorsvect_1 <- c(1, 3, 5)vect_2 <- c(2, 4, 6)# Take the sum of A_vector and B_vectorsum_vect <- vect_1 + vect_2# Print out total_vectorsum_vect
Tuotos:
[1] 3 7 11
Esimerkki 5:
R: ssä on mahdollista leikata vektori. Joskus olemme kiinnostuneita vain viidestä ensimmäisestä vektoririvistä. Voimme käyttää [1: 5] -komentoa poimimaan arvot 1-5.
# Slice the first five rows of the vectorslice_vector <- c(1,2,3,4,5,6,7,8,9,10)slice_vector[1:5]
Tuotos:
## [1] 1 2 3 4 5
Esimerkki 6:
Lyhin tapa luoda arvoalue on käyttää: kahden numeron välillä. Esimerkiksi yllä olevasta esimerkistä voimme kirjoittaa c (1:10) luoda vektorin, jonka arvo on yhdestä kymmeneen.
# Faster way to create adjacent valuesc(1:10)
Tuotos:
## [1] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Aritmeettiset operaattorit
Näemme ensin aritmeettiset perusoperaattorit R-tietotyypeissä. Seuraavassa on R-ohjelmoinnin aritmeettiset ja loogiset operaattorit, jotka tarkoittavat:
|
Operaattori |
Kuvaus |
|---|---|
| + | Lisäys |
| - | Vähennyslasku |
| * | Kertolasku |
| / | Divisioona |
| tai ** | Eksponentio |
Esimerkki 1:
# An addition3 + 4
Tuotos:
## [1] 7
Voit helposti kopioida ja liittää yllä olevan R-koodin Rstudio Consoleen. Lähtö näkyy, kun merkki #. Esimerkiksi kirjoitamme kooditulostuksen ('Guru99'). Tulokseksi tulee ## [1] Guru99.
## tarkoittaa, että tulostamme tuloksen ja numero hakasulkeessa ([1]) on näytön numero
Lausekkeet, jotka alkavat # merkinnällä . Voimme käyttää # R-komentosarjassa lisätäksesi haluamasi kommentin. R ei lue sitä ajon aikana.
Esimerkki 2:
# A multiplication3*5
Tuotos:
## [1] 15
Esimerkki 3:
# A division(5+5)/2
Tuotos:
## [1] 5
Esimerkki 4:
# Exponentiation2^5
Tuotos:
Esimerkki 5:
## [1] 32
# Modulo28%%6
Tuotos:
## [1] 4
Loogiset operaattorit
Loogisilla operaattoreilla haluamme palauttaa arvot vektorin sisällä loogisten ehtojen perusteella. Seuraavassa on yksityiskohtainen luettelo tietotyyppien loogisista operaattoreista R-ohjelmoinnissa
Loogiset lausekkeet R: ssä on kääritty []: n sisään. Voimme lisätä monia ehdollisia lauseita haluamallamme tavalla, mutta meidän on sisällytettävä ne sulkeisiin. Voimme noudattaa tätä rakennetta ehdollisen lauseen luomiseksi:
variable_name[(conditional_statement)]
Kun muuttujan_nimi viittaa muuttujaan, haluamme käyttää lauseessa. Luomme loogisen lauseen eli muuttujan_nimi> 0. Lopuksi käytämme hakasulkeita viimeistämään loogisen lauseen. Alla esimerkki loogisesta lauseesta.
Esimerkki 1:
# Create a vector from 1 to 10logical_vector <- c(1:10)logical_vector>5
Tuotos:
## [1]FALSE FALSE FALSE FALSE FALSE TRUE TRUE TRUE TRUE TRUE
Yllä olevassa lähdössä R lukee jokaisen arvon ja vertaa sitä lauseeseen looginen_vektori> 5. Jos arvo on ehdottomasti parempi kuin viisi, ehto on TOSI, muuten EPÄTOSI. R palauttaa vektorin TOSI ja EPÄTOSI.
Esimerkki 2:
Seuraavassa esimerkissä haluamme poimia arvot, jotka täyttävät vain ehdon 'on ehdottomasti parempi kuin viisi'. Tätä varten voimme kääri ehdon hakasulkeen, jota edeltää vektori, joka sisältää arvot.
# Print value strictly above 5logical_vector[(logical_vector>5)]
Tuotos:
## [1] 6 7 8 9 10
Esimerkki 3:
# Print 5 and 6logical_vector <- c(1:10)logical_vector[(logical_vector>4) & (logical_vector<7)]
Tuotos:
## [1] 5 6