Ketterän automaation testaus
Ketterän automaation testaus ohjelmistokehityksessä on lähestymistapa testiautomaation käyttämiseen ketterissä menetelmissä. Ketterän automaatiotestauksen tarkoituksena on tehdä ohjelmistokehitysprosessista entistä tehokkaampi ja samalla ylläpitää laatua ja aikaa sekä resurssien kulutusta. Siten tällaisen prosessin toteuttaminen vaatii paljon koordinointia ja yhteistyötä tiimien välillä.
Viime vuosina siitä lähtien, kun ketterä metodologia tuli alukseen perustajiensa huutaessa ja halukkaana poistamaan perinteisen vesiputousmallin arkipäiväinen ja työläs todellisuus, saman vaikutus voidaan tuntea myös automaatiotestauksessa .
Automaatio vesiputouksessa Vs Automaatio ketterässä
Perinteisen ohjelmistojen testauksen elinkaariprosessin alueella automaatiotestaus on yleensä mahdollista, kun sovellus on vakaa, vakaa ja vaatimus on mukana todella paljon aikaa ja useimmissa tapauksissa mukana erittäin taitavia automaation asiantuntijaresursseja samoin kuin huomattava määrä perustuskustannuksia. Automaatiotestauksen perustarkoitus on vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä ja varmistaa, ettei olemassa olevia testitapauksia ole syntynyt uusia vikoja.
Automaatiotestaus tekniikan luonteen mukaan ei ole luonteeltaan kokeilevaa , koska automaatiotestauksen päärooli on ajan säästäminen ja kustannusten alentaminen. Automaatiotestauksen ei ole tarkoitus tuottaa uusia ja innovatiivisia vikoja. Automaatiotestaus pyrkii enimmäkseen vahvistamaan jo olemassa olevan.
Kuinka automatisoida ketterässä metodologiassa
Nyt ketterän metodologian mukaan määritelmä on kova ja tylsä dokumentaatio, jotta uudet ja innovatiiviset ideat voidaan toteuttaa ja ihmiset voivat olla vapaasti vuorovaikutuksessa keskenään, jotta enemmän näistä innovatiivisista ja kokeellisista ideoista voitaisiin toteuttaa.
Näin voimme nähdä ristiriidan ketterien menetelmien ja automaatiotestauksen perusfilosofioiden välillä.
Ketterän testiautomaation perustiedot
Joten meidän on otettava huomioon tietyt perustavat kohdat arvioitaessa ketterien menetelmien käyttöä suhteessa automaatiotestausmenetelmiin ja -tekniikoihin. Siksi meidän on tarkasteltava joitain perustekijöitä, kuten suunnitteluun ja koodaukseen käytetty aika, suunniteltujen komentosarjojen validointi olemassa olevilla testitiedoilla ja niiden hyväksyminen testaukseen (olivatpa testit toiminnallisia vai regressiotarkoituksia). kaikki nämä tapahtumat ovat, että kaikkien näiden tosiseikkojen suorittamiseksi meidän on varmistettava, että näihin tehtäviin tarvitaan huomattava aika ja ketterässä ympäristössä, jossa keskimääräinen sprintti kestää keskimäärin 1-2 viikkoa ja siten se on on ilmeisesti liian vaikeaa ajatella niin paljon aikaa skriptien automatisointiin tällä tavalla.
Toinen merkittävä tekijä on edelleen tässä se, että vaatimuksiin tehtävät muutokset, jotka tulevat esiin ketterän menetelmän ollessa toiminnassa. Ketterä metodologia sellaisenaan on eräänlainen tekniikka, joka on erittäin hyödyllinen vastaamaan asiakkaiden nopeasti aiheuttamiin muutosvaatimuksiin ja joka siten soveltuu hyvin usein tapahtuviin muutoksiin sovelluksen yleisen kehityksen aikana.
Sitä vastoin automaatiotestaus on erittäin hyödyllistä vakaampien ja harvinaisempien vaatimusten suhteen. Automaation testaus ei siis määritelmän mukaan sovellu hyvin erityyppisiin vaatimusten usein tapahtuviin muutoksiin, jotka johtuvat minkä tahansa ketterän menetelmän käyttöönotosta.
Ketterät automaatiotyökalut
Asiaankuuluvan automaatiotyökalun valinta on myös mahdollisesti erittäin tärkeä tekijä, kun on kyse automaatiotestauksen käyttöönotosta yleisen ketterän menetelmän puitteissa. Esimerkiksi lisensoidut automaatiotyökalut asettavat tiukat tietoturvakäytön kriteerit erityyppisille ja -tasoisille käyttäjille, kun on kyse useista tärkeistä resursseista, jotka kuuluvat kyseiseen testausautomaatiokehykseen.
Sen sijaan ketterässä metodologiassa korostetaan lähinnä avointa yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta tiimin jäsenten välillä ja siten rajoittavia toimintatapoja, jotka vaikuttavat suoraan siihen, miten käyttäjillä olisi kielteinen vaikutus tiimin koko yhteenkuuluvuuteen ja voivat siten johtaa tuloksiin, jotka eivät ole kovin kovin hyödyllinen eikä edistä hankkeen yleistä menestystä.
Siksi prosessin ensisijaisen tärkeän tulisi olla sen varmistaminen, että automaatiotestiskriptien laadukkaan toimittamisen saavuttamiseksi määrätyssä ajassa ketterän menetelmän tarjoamalla tavalla meidän on valittava mahdolliset testitapauksemme, jotka automatisoitaisiin vivahteikkaammin siten, että nämä automaattiset testiskriptejä voidaan käyttää hyväksi tulevaa uudelleenkäyttöä varten ja varmistettava, että ne voidaan valmistaa määrätyn ajan oikeaan aikaan (kuten vaaditaan ketterän metodologisen prosessin aikana).
Kun kaikki edellä mainitut tekijät on otettu huomioon, voimme siten ymmärtää, että vaikka ottaisimme ketterät menetelmät, meidän on saatava kuva testityypeistä, kuten esimerkiksi regressiotesteistä (koska jo ketterän testauksen aikana tarvitaan huomattava määrä testityötä ottaa käyttöön ketterät menetelmät koko tuotteen paremman laadun varmistamiseksi)
Tarkastelkaamme nyt perustavanlaatuisimpia tilanteita, joissa automaatiotestausta voidaan käyttää, ja kuinka voimme soveltaa samaa kohti ketterän testauksen aluetta.